tunnen oikeesti et oon yksin siellä.
ei kukaan tiedä eikä halua,
mut mä hengitän paremmin sen avulla.
mä elän satua, puhallan savua,
nautin maailmast jos oon yksin kadulla.
Sä voit kysyä miks mä nauran,
jos mul on mattoveitsi vasten mun kaulaa.
Uni maailma, parempi paikka,
mustat askeleet seuraa siellä aina.
Onhan mulla kaverit,
mut pimeässä tuntuu et yksin on parempi.
Aurinko nousee, mukavaa matkaa,
silmät kiinni, valo voi tappaa.
yhdessä ruumiissa viis meitä kulkee.
Rakkaustarinoita kylmästä Suomesta,
vankimielisairaalan mustasta puolesta.
ai että osaa olla sitten aina niin ahdistava olo.
nyt on kuitenkin enemmän ikävä ♥
"kaikki hyvä loppuu aikanaan"emmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti